ESP 32 USB liitin irtosi!

Breaking news! Aika lailla kaikki muut kasvit alkaa olla jo automaattikastelun piirissä, mutta etiäisen (langattoman ESP32-mikrokontrollerin) ohjelmointi tyssäsi tänään USB-liittimen irtoamiseen ja se viivästyttää hieman kesäkeittiön amppelin ja kukan kastelun automatisointia.

Olin lukenut jo aiemmin netistä, kun joku muu oli moittinut juuri tämän ESP32-mallin heikkoa USB-liitintä, mutta ajattelin että tuskin sattuu omalle kohdalle… No nyt sattui. 😦 Liitin on säälittävästi kiinni vaan muutamalla pintaliitos-juotoksella, eikä esim. mitään mekaanista pinniä ole läpi piirilevyn. Yritin kolvata liitintä takaisin paikoilleen, mutta eihän siitä mitään tullut kun en omista pintaliitos-kolvia/puhallinta. Saas nähdä saako sitä enää korjattua.

Onneksi tilasin 2 kpl näitä espejä, joten flässäsin nyt tämä toisen ja laitoin vielä varuilta kuumaliimaa liittimen ympärille. Jospa nyt kestäisi ja pitää lisäksi olla tosi varovainen kun liitintä liittää.

Laitettiin myös pari kesäkukkaa parvekkeelle. Amppeli pääsi suoraan konekasteluun, mutta kukat ei ihan vielä. Kukat ovat sen verran korkealla että USB-pumppu ei jaksa pumpata 90 cm korkeuteen. 12v-pumppu sen sijaan pumppaa kevyesti 2.3m korkeuteen amppelille. Kokeilin huvikseen että levittäisikö kastelukannun suulake kätevästi vettä. No levittää se vähän, mutta ei nyt ihan siten kuin ajattelin. Mutta tulipahan kokeiltua.

Herneet ovat alkaneet itämään, mutta kurkku vielä sinnittelee mullan alla. Jospa ensi viikolla ilmestyy kun hellettä pukkaa? Siinäpä enimmät viikon kuulumiset tällä erää. Jospa ensi viikonlopuksi saisi etiäisen kastelupiiriin mukaan. Sitten alkaisi olla kaikki mukana automaattikastelussa ja periaatteessa voisi lähteä reissuun – kuten oli alkuperäinen suunnitelma. Mutta eipä lähdetäkään, kun on koronarajoituksia vielä joka puolella. Noh, eipä tarvitse kastelukannua niin paljon heilutella. 🙂

Kesä tuli viimein!

Jee! Kesä tuli viimeinkin näille leveysasteille. Ennuste näyttää koko ensi viikolle vähintään +18-asteen lukemia iltapäiville. Yötkin näyttäisi olevan reippaasti plussalla – jopa lähes kymmentä astetta parhaimmillaan.

Kasvit muuttivat nyt sitten parvekkeelle lopullisesti. Ensimmäinen yö (toissa yö) oli kuitenkin vielä kylmä Oulussa, joten vähän piti jännittää että miten kasvit selviää. Ja hyvin selvisivät, sillä parvekkeen yö oli yllättävän lämmin. Alhaalla statistiikkaa ensimmäisestä yöstä.

Lämpötiloista

21.5.2020 to-pe välinen yö Oulussa:

  • Ilmatieteenlaitos ennuste klo 4: +1, tuuli 0
  • Mittaukset klo 4.00:
  • Pohjoisparveke: +4.1
  • Raspi: eteläparve: +12.0
  • Raspi: eteläparveke (kasvihuone): +11.7
  • Eteläparve: +12.0

Mittauksista voi vetää sen johtopäätöksen, että ainakin tyynellä säällä ja edellisen päivän ollessa aurinkoinen (seinät varastoineet lämpöä), meidän parvekkeella ei ole hallan vaaraa yöllä, vaikka Ilmatieteenlaitos lupaa nollaa. Toinen johtopäätös; minulla on monta lämpömittaria 🙂 – ja ainakin eteläparvekkeen mittarit ovat aika samaa mieltä lukemista.

Raspissa käytän dht11- ja dht22 -sensoreita, jotka tarjoavat myös kosteuslukemat. Tulen päivittämään tunti/päivä-kohtaiset statistiikkat pilveen kaikkien nähtäväksi, kunhan saan softan päivitettyä. Speksit antureista:

Lämpötila/kosteussensorien speksit

Rakentelusta

Kuten aiemmin keväällä oli puhetta, on painovoimaisessa konekastelussa haasteena mullan kostuttaminen yhtä märäksi joka puolelta. Kun vettä kaadetaan kasvin yläpuolelta mullan pintaan, saattaa vesi levetä epätasaisesti multaan – jättäen mullan paikoitellen kuivaksi. Fiksu ihmiskastelija välttää tätä ongelmaa kastelemalla pintaa monesta kohtaa, mutta kone ei sitä temppua ainakaan vielä osaa tehdä. Yritän keksiä ratkaisun myöhemmin kokeilemalla erilaisia veden levittimiä, mutta aluksi on tärkeintä saada veden syöttö ylipäätään toimimaan.

Alhaalla on pari kokeilua aiheesta. Ensimmäinen on vanha tuttu kodinonnen ja nukkumatin ajoilta (kerrotuna kuudella). Eli syötän letkulla vettä kasvin pinnalle. Se toimii hyvin, kunhan letkujen päät ovat suurin piirtein samalla korkeudella. Jos yksikin pää on selvästi matalempana, menee silloin kaikki vesi sinne mistä helpoiten pääsee (painovoima) ja muut eivät saa mitään.

Veden syöttö letkulla

Seuraava kokeilu oli käyttää putkea, jossa on reikiä kasvien kohdalla. Tämäkin ratkaisu toimi yllättävän hyvin ja bonuksena vesi jakautui tasaisemmin kasvien pinnalle verrattuna letkusyöttöön. Tärkeää tässä ratkaisussa on laittaa putki vaateriin. Muutenhan vesi kertyy toiseen päätyyn ja toisen pään kasvit jäisivät kuivaksi.

Veden syöttö putkella

Pitihän sitä taas pari videota ottaa kun oli niin jännää;

Chilit ja paprikat muuttivat parvekkeelle. Syöttöputket ovat paikoillaan, mutta vielä pitää säätää ja testailla ennen kuin jättää täysin koneen hoitoon

Aloitin myös vetämään letkuja amppeleille. Kiinnitän letkut sähköjohtojen kiinnityksen tarkoitetulla kiinnikkeillä. Letkujen vedoissa pätee samat säännöt kuin sähkökaapeleille. Jos sähköjohdoilla tekee liian tiukkoja mutkia, kaapeli lämpenee mutkien kohdalta ja riski johdon vaurioitumiseen kasvaa. Liian tiukka mutka letkulla aiheuttaa ruttaantumisen tai ainakin turhaa vastusta – joka taasen vaatii enemmän pumpputehoa. Loivia kaaria siis!

Vesijohtojen vetoa

Loppukevennyksenä – välillä pitää muistaa syödäkin. Näin alkoi meidän grillikausi ja oli muuten hyvää! 🙂

Mukavaa viikonloppua ja tulevaa viikkoa kaikille! Nauttikaa lämmöstä!

Takatalvi tuli – chili tiputti lehtiä

Kirjoitin jo aiemmin että ihan kohta saa viedä kasvit parvekkeelle, jos ei takatalvi iske. Ja niinhän siinä sitten kävi, että kylmä ilmamassa jäi majailemaan Suomen päälle ja lämpötilat ovat olleet 5-10 astetta tavanomaista kylmempiä. Vaikka olen pitänyt kasveja päivällä vaan hetken parvekkeella, oli +5 liian vähän tälle maailman (lähes) tulisimmalle chililajille ja se päätti tiputtaa lehtiä. Saas nähdä vieläkö se jaksaa kasvaa. Näyttää olevan aika kranttu, sillä kasvaa myös muuten hitaammin kuin muut chilit ja paprikat.

Letkujen esivedot, pumpputestailut ja ohjelmiston päivittäminen on hyvässä vauhdissa. Tärkeimmät asiat on testattu ja oikeastaan kastelu voisi alkaa heti kun säät sallii. Jäämme odottelemaan +15 asteen lämpötiloja, enkä lupaa enää mitään kasvien siirrosta. Tai no josko juhannuksena?

Kaikki olisi lähes valmiina veden syöttöön. 12v virtalähteen vaihdoin uuteen 2 Ampeerin malliin. Suljettu malli sopii paremmin parvekkeelle.
Vettä olisi tulossa. Vielä kun uskaltaisi kasvit laittaa parvekkeelle.

Hyvää äitienpäivää!

Tärkeimmät asiat ensin, eli haluan toivottaa oikein mukavaa äitienpäivää kaikille äideille ja mummoille. Haluaisin lahjoittaa kastelujärjestelmiä helpottamaan äitien arkea, sillä aika useissa perheissä myös kukkien ja kasvien hoito kuuluu äideille. Toki itse kastelu ja hoito on varmasti henkireikä monelle, eikä siihen koneita ja miehiä kaivata. Mutta jos joskus on oikein kiire tai ei jaksa mitään, voisi kastelujärjestelmä auttaa. 🙂 Harmittavasti ihan vielä kastelujärjestelmä ei ole ”myyntikunnossa”, mutta kukapa tietää mitä tästä projektista vielä seuraa.

Joskus on äitienpäivänä ollut jopa +20 tai ainakin +15, mutta eipä ihan tällä kertaa. Aamulla muutama lumihiutale leijaili, joten vielä saadaan kesäilomoja ainakin näillä leveysasteilla odottaa.

Kuljetin häkkyrän (nimettiin kastelujärjestelmä häkkyräksi) viimein pihalle perjantaina. Oli mukava kytkeä letkuja, kun lämmintä oli yli 20 parvekkeella (ulkona +9). Niin käy helposti jos aurinko vaan paistaa. Siinä mielessä parvekkeen lasitukset on kyllä loistava asia. Kesäkuumalla lasituksia on sitten toisaalta pakko pitää auki, sillä muuten tulee aika tosi tukalat oltavat. Yli +40 ei ollut mikään poikkeus viime kesänäkään meidän partsilla. Silloin myös kasvit tarvitsee tosi paljon vettä!

Ensimmäisten letkujen asennuksia perjantaina
Äitienpäivän aamun debukkausta toppavaatteissa. Ihmettelin miksi ad-muunnin ei enää toiminut. Syynä oli irronnut johto.

Kesä jo parvekkeella!

Kuten kuvasta näkyy, kasvit jo innolla odottaa että pääsisivät viimein kastelujärjestelmän hellään hoitoon. Yöpakkaset ovat viimeinkin ohi ja kasvit muuttaa parvekkeelle lähipäivinä jos ei nyt takatalvea tule. Olen käyttänyt niitä päivittäin ulkona, jotta tottuvat suoraan auringonvaloon ja eri lämpötiloihin.

Nämä muuttaa kasvihuoneeseen ja sen viereen
Näihin tulee kurkkuja ja herneet

Ohjelmointi on edennyt siihen vaiheeseen,että pystyn nyt ohjaamaan jokaista pumppua manuaalisesti GUI:sta. Kasvien sijoittelu parvekkeelle on myös selkeytynyt. Toiset tarvii suojaa (kurkku) ja toiset tykkää märästä mullasta (herne). Toiset taas viihtyy vähemmässä ja kuivemmassa mullassa (yrtit, chili). Nämä kaikki vaikuttaa sijoitteluun ja letkujen vetämiseen.

Tässä taas näitä uskomattomia suunnittelukuvia. Ei varmaan kerro kenellekään mitään mutta jaan silti 🥴

Onko se räjähtävä pommi vai salakuuntelulaite?

Teen testin! Saisinko kyseisellä otsikolla lisää kävijöitä blogiini? Nyt ehkä poliisi ja hörhöt voisivat kiinostua? Jos alla olevia kuvia katsoo, niin kyllä kait se pommin ohjauslaitteesta menisi. Vai olisiko tämä koronaviruksen sekoituskone? Sehän ottaa lähes 5G-yhteydellä kontaktia, joten aika vaarallinen siis! En tiedä, mutta seksikäs se ainakin on! Jos ei näillä avainsanoilla blogi suorastaan räjähdä suosioon, niin johan on kumma! 😊

Noh, vakavasti puheen ollen. Johdot on nyt pääosin kytketty, joten seuraavaksi sitten koodia vääntämään ja vesileikkejä kehiin. Eli letkut kiinni ja kastelukokeiluja tekemään.

10 relettä napsuu ja pumput pärisee vuorotellen. Mahtavaa pörinää! Kyllähän noilla kohta vesi suhisee! 🤓

Kytkentähommia

Vähän on ollut kaikenlaista muutakin hommaa, niin en ole hetkeen ehtinyt päivittää blogia. Mutta homma jatkuu! Olen iltapuhteina asentanut pumput ja muut räkin yksiköt paikoilleen. Seuraavaksi kytkennät ja sitten pääsee ohjelmoimaan. Eipä mene enää kauan, niin saa viedä koko hökötyksen parvekkeelle ja kytkeä letkut kasveille. Aloitan chileistä ja paprikoista, sillä niiden kasvu on päässyt kunnolla vauhtiin. Tuijat, yrtit ja salaatit seuraa sitten perässä ja sitten varmaan amppelit. Kunhan kesä kunnolla alkaa, niin sitten kylvetään kurkku ja herneet.

Kastelujärjestelmän räkki moduuleineen.
Veden syöttöallas
Olisi pitänyt tilata relekortti 8:lle releelle x2, mutta nyt on monta yksittäistä. Noh, näillä mennään nyt.
Paprikaa!

Hyvää pääsiäistä! Happy Easter to everyone!

Lupaa mukavaa säätä viikonlopulle. Nyt kannattaa käydä ulkoilemassa ja mennä vaikka katsomaan lintujen kevätmuuttoa, kuten meillä on suunnitteilla.

Projekti myös etenee pikkuhiljaa. Oon rakentanut telinettä laitteille ja pumppujakin vähän testailin. Seuraavaksi olisi johtojen kytkentää ja komponenttien asennuksia. Sitten olisi taas ohjelmointia ja testailua. On tämä kyllä mukavaa näpertelyä ja aika menee kuin siivillä. 🙂

Happy Easter!
I’m moving components from the test box to the final rack, which will placed to the balcony. Then I need update the programs for the new components and do some trial irrigations. I’m really excited of this phase of the project since now there are all the components in. Can I get everything working as planned? Let’s see! 🙂

Langatonta kermaviiliä 5 kg

Kuten aiemmin jos suunnittelin, tulee järjestelmään myös yksi langaton etäyksikkö. Alunperin ajattelin että langaton yksikkö olisi täysin langaton, eli akkukäyttöinen, mutta ESP32:n virrankulutus on sitä luokkaa, että akulla tämä etiäinen toimisi ehkä vain puoli päivää. Joten päätin että toteutan kontrolliyhteyden etänä (BLE), mutta sähkönsyöttö tulee pistorasiasta. En pidä tätä huonona ratkaisuna, sillä pistorasioita on usein siellä täällä, mutta kontrolli-piuhan vetäminen kauas olisi vaivalloista. Nyt tämän hökötyksen voi viedä aina sinne asti mihin BLE-yhteys yltää. Eli käytännössä kymmeniä metrejä jos ei ole seiniä välissä.

Kuten kuvasta näkyy, kyseessä on siis prototyyppi. 🙂 Mutta älkääpä säikähtäkö – oli ne alkuajan puhelimetkin tiileskiven kokoisia – puhumattakaan testi-puhelimista labrassa, joiden koko saattoi olla luokkaa ”kaappi”.

Vesisäiliön virkaa protossa edustaa 5 kg kermaviilipurkki. Sain näitä töistä ilmaiseksi 5 kpl. Kierrätys kunniaan! Pleksiä sain Puuilosta pilkkahintaan, kun hyllystä löytyi joku jämäpala. Pleksiä on kätevä muotoilla ja kuumaliima tarttuu siihen hyvin. Toinen vaihtoehto olisi ollut tehdä kansi puusta, mutta pleksiä se nyt on! Asensin 3 pumppua releineen ja vielä on tilaa yhdelle pumpulle. Alkuperäinen suunnitelma oli toteuttaa pumppujen pidikkeet 3D-tulostettuna pidikkeenä, mutta korona harmittavasti hidastaa ”alihankintaketjua” (työkaveri), joten nippusiteet toimittaa nyt pidikkeen virkaa. Huomaa myös mahtava rautalankaviritys ala-anturin oikeassa kohdassa pitämiseen. Eihän tästä viritelmästä puutu enää kuin ilmastointiteippi, niin voisi alkaa patenttia hakemaan?!

Boxin ominaisuudet:

  • Langaton toiminta (poislukien virransyöttö)
  • Ohjaus millä tahansa laitteella, jossa on Bluetooth (BLE) kontrolli; läppäri, kännykkä, Raspberry jne.
  • 3 kasvin kastelu etäohjatusti (tuki neljälle)
  • Tuki useille kosteus- ja lämpötila-antureille
  • Statustietojen lähetys Bluetoothilla
  • 5 litran vesisäiliö
  • Ylä- ja ala-anturit vesisäiliön automaattitäytön ohjaukseen tai statustiedoksi
  • Akku sähkökatkojen varalle ~15h

Jos virtaa riittää ja intoa, niin seuraavasta versiosta saisi kauniimman ja ehkä jopa täysin langattoman. Asentaisi härvelit vaikka johonkin hienoon kukkaruukkuun, joka toimisi vesisäiliönä ja jossa akulle olisi myös oma tila. Mikrokontrolleri kannattaisi myös vaihtaa Nordickiin, niin virrankulutus pienenisi ja toiminta-aika kasvaisi. Myös kaikki turhat LEDit pitäisi karsia pois releistä. Mutta se on sitten joskus ehkä.. Nyt iloitsen tästä mahtavasta protosta! Nyt tarvitsee vain ohjelmoida Raspberryn päähän BLE ohjaus Pythoniin. Tällä hetkellä ohjaan Protoa gattool-ohjelmalla terminaalista.

Väliyhteenvedon aika

Projektin ensimmäinen testailuvaihe on nyt takana, joten on hyvä aika tarkastella tähänastisia tuloksia. Listaan tavoitteet ja tulokset seuraavasti;

  1. Raspberry Pi-pohjainen toteutus

Olen ollut erittäin tyytyväinen Raspiin. Raspi on ollut erittäin vakaa, vaikka minullahan siinä on pyörinyt vain kasteluohjelman Python-koodi käyttöjärjestelmän lisäksi. Yhtäjaksoinen päälläoloaika on ollut lähes 3 kuukautta ja kaikki on toiminut moitteettomasti. Luonnollisesti olen vasta pintapuolisen raapaisun tehnyt Raspiin, enkä käytä sen resursseja kuin minimaalisesti. Näiden kokemusten perusteella voin kuitenkin suositella Raspia myös pieniin projekteihin tai vaikka kevyeksi yleistietokoneeksi.

2. Kastelujärjestelmän suunnittelu

Suunnitteluvaiheen voisi jäsentää seuraavasti:

  • Joulukuu: Esisuunnitteluvaihe ja pääkomponenttien valinnat, luonnospiirustukset, kastelujärjestelmän mitoitus tarpeeseen, kesän 2020 alustava parvekekasvi-suunnitelma
  • Tammikuuu: Koekasvien valinnat, pumppujen ja kosteusantureiden mitoitus.
  • Helmi – Maaliskuu: Tarkempi suunnittelu sisältäen langattomat vaihtoehdot, vesisäiliöt, kotelot, kasteluteline ja virransyöttö. Viljeltävien kasvien valinnat parvekkeelle.

Suunnitteluvaihe on siis pääosin ohi ainakin pääkomponenttien osalta. Parvekkeelle toteutettava järjestelmä sen sijaan tarvitsee vielä käytännönläheistä tuumausta ainakin letkujen ja antureiden piuhojen sijoittamiseen. Suunnitteluun saisi kulutettua vaikka loputtomasti aikaa, mutta mielestäni suunnittelu on onnistunut tähän mennessä hyvin.

Suunntelma vs. toteutus -tilanne:

Talvi: (esitestailut sisätiloissa)

  1. Kahden huonekasvin kastelu koneellisesti aikataulutettuna. Automaattinen historiatallennus kastelusta ja kosteudesta => VALMIS
  2. Lisätilaus: Lisää pumppuja, raja-antureita, virtausmittareita, letkuliitoksia jne. => VALMIS. Kaikki tarvikkeet ovat nyt kasassa
  3. Graafisen käyttöliittymän tekeminen (GUI) kastelun ohjaukseen ja tarkkailuun => VALMIS (tosin pikku viilausta riittää)
  4. Lisää antureita järjestelmään (kosteus, valo) ja testailuja => VALMIS
  5. Googlen pilvipalvelun datatallennuksen testailu => VALMIS
  6. IoT data-analyysin testailu Matlabilla/Thinkspeed => Ei aloitettu
  7. Android-GUI:n tekeminen kännykällä ohjaukseen => Ei aloitettu, eikä ehkä tulekaan. Käytän VNC/Teamwiever yhteyttä etäohjaukseen
  8. Chilien esikasvatus ja ehkä seuranta => VALMIS

Kevät: (varsinaisen parvekepuutarhan rakentaminen)

  1. Suunnitelma kasvien sijoittelusta => VALMIS
  2. Kasvien esikasvatus sirkkalehdille (manuaalinen kastelu todennäköisesti) => Meneillään
  3. Järjestelmän asennukset parvekkeelle => Seuraavaksi

3. Testi-kastelujärjestelmän toteutus sisätiloihin parilla kasvilla

Testailu on ollut projektin mielenkiintoisin vaihe tähän mennessä. On ollut hauska seurata, kuinka kasvit reagoivat kuivuuteen tai ylikasteluun. Kodinonni lähes kuoli, kun tuijotin liikaa vain kosteusanturin lukemia ja kastelin kodinonnea aluksi muka ”vain tarpeeseen”. Totuus on että menestyäkseen kodinonni tarvitsee jatkuvasti sopivasti märän mullan, joten kosteusanturin lukema on pysyttävä vakiona. 

Nukkumatti sen sijaan tykkää, jos välillä kastuu kauttaaltaan ja välillä kuivuu kunnolla. Nukkumatin kanssa ongelmana on kasteluveden epätasainen valuminen multaan. Järjestelmähän laskee veden ainoastaan yhteen pisteeseen (keskelle kukkaa), jolloin saattaa ruukun reuna jäädä rutikuivaksi ja varret uhkaavat kaatua. Olen yrittänyt erilaisia kikkakolmosia, kuten reikäinen letku tasaisesti ruukun pinnalle tai “rei’itetty pussi”, mutta kumpikaan ei täysin ratkaissut ongelmaa.

Järjestelmä toteutus on myös vaatinut jatkuvaa opiskelua ja tutustumista uusiin asioihin. Näitä on mm. blogin perustaminen ja ylläpitäminen, sensorien ohjelmoiminen (kosteus,valo,lämpö,mullan kosteus), virransyöttö ja ohjelmointi (pumput, releet), BLE-teknologia, langattomat anturit ja niiden ohjelmointi. Linuxin käytössä olen myös tutustunut  useisiin uusiin apuohjelmiin, joista en ollut ikinä kuullutkaan.

Tästä on siis hyvä jatkaa seuraaviin vaiheisiin, jotka ovat:

  1. Testi-kastelujärjestelmän purkaminen
  2. Räkin kokoaminen ja kalusteiden asennukset
  3. Toisen AD-muuntimen asennus ja ohjelmointi
  4. Pumpputestit 12-v pumpuilla
  5. Vesisäiliöiden ja kastelukaukalon raja-antureiden ohjelmointi
  6. Räkin siirtäminen parvekkeelle
  7. Viljelykasvien ja kukkien istutukset ja sijoitukset parvekkeelle
  8. Letkujen, antureiden asennukset ja ohjelmointi
  9. Langattoman osan toteuttaminen ESP32:lla
  10. Lisätilpehöörien mahdolliset asennukset (kamerat, tuuletin, näyttö)
  11. Testailua, testailua, testailua ja testailua…..

Kevät ja kesä on jo kohta ovella, joten listaan vielä mahdolliset riskit, jotka saattaa johtaa projektin epäonnistumiseen tai viivästymiseen:

  1. Koronaan liittyvät sairastelut lähipiirissä
  2. Komponenttien rikkoontuminen
  3. Esikasvatuksen epäonnistuminen täydellisesti
  4. Langattomien ratkaisujen virrankulutus – ja siten ESP32:n käytön järkevyys akulla.
  5. Pumppujen odottamaton heikko teho tai virtalähteiden heikkous

Blogin kävijämäärä on hiipunut sitten alkuaikojen hulinasta. Mutta minä kyllä yritän päivittää tätä joka viikko, vaikka ei kävisi ketään. Kuten sanottu, tämä on samalla päiväkirja itselleni projektin tapahtumista. 🙂 

Tässä vielä viimeiset kuvat tarinan kovaonnisista päähenkilöistä – kodinonnesta ja nukkumatista. Ne selviytyivät 3 kuukauden konekasteluajasta hengissä ja jatkavat täs’t edes elämää ihmiskastelun varassa. Seuraavat kasvikuvat tulevat toivottavasti jo parvekkeelta.