BLE testing demo

I have been playing with Bluetooth Low Energy (BLE) and tried to setup ESP32 wireless link to my irrigation system. The both things, ESP32 micro-controller and BLE protocol are new for me so it’s very exiting to test and do experiments. Yesterday evening was fun since I succeeded to establish BLE connection between Raspberry and ESP32. I was so excited that I even recorded a video of this success. 🙂

Happenings in the video:

1. Quick presentation of the GUI

2. Scanning of ESP32 (Raspberry Pi in VNC terminal) => ESP founded as ”mpy-uart”

3. BLE connection to ESP32. => ESP32 blinks three times (long)

=> After the connection ESP32 starts to send dummy notification messages. I’ll be using these notification messages to receive moisture status data from the plants.

4. Writing ”41=enable” to ESP32. => Led turns on. Writing ”42=disable” = Led off

=> I’ll be using write commands for manual irrigation control

5. Disconnect => Led blinks several times fast

I’m using Micropython for ESP32 programming and BLE control examples which I found from the GitHub: micropython/examples/bluetooth/. I have modified the code and added led control for this demo.

Obviously, I could had been using also ESP32 Thonny Micropython terminal and USB-link to demonstrate the BLE connection, but wireless demo is more fun.

Bluetooth BLE yhteys Raspberryn ja ESP32:n välille

Ikigai

Meillä kävi töissä tänään luennoimassa Perttu Pölönen, joka tituleeraa itseään keksijäksi, kirjailijaksi, säveltäjäksi ja futuristiksi: https://www.perttupolonen.com/. On siinä varsinainen moniosaaja, vaikka ikää on vasta 24v! Hän on käynyt meillä ennenkin ja tällä kertaa aiheena oli työelämän haasteet tulevaisuudessa. Esitelmä oli mieleenpainuva ja pisti kyllä ajattelemaan mennyttä elämää ja varsinkin tulevaisuutta. Kehitys on ollut niin vauhdikasta viime vuosikymmeninä, että on todella vaikea ennustaa tulevaisuutta 100 vuoden päähän. Tai edes 30 vuoden päähän? Eteneekö ilmastonmuutos sitä vauhtia, että nykyisellään viljavat seudut kuivuvat ja ihmisten on muutettava ilmastopakolaisina pohjolaan – joka nykyisellään on karua, mutta ehkäpä 100 vuoden päästä parasta viljelymaata? Vai eteneekö kehitys siihen, että on alettava kasvattamaan itse oma ruokansa – vähän kuin ennen vanhaan? Ehkäpä minunkin parvekeviljelyn kehittämisellä on kauskantoisemmat seuraukset ja tulevaisuudessa kaupunkinviljely on yhtä normaalia kuin kaupassa käynti. Käydäänkö silloin kaupassa omalla parvekkeella, kun sieltä ehkä vielä saa puhdasta ruokaa?

Pertun esitelmästä jäi mieleen ”Ikigai” – Japanilaisten salaisuus pitkään ja onnelliseen elämään. Alla olevasta kuvasta voi jokainen miettiä omalta kohdaltaan, että montako palloa toteutuu tällä hetkellä. Ja jos jokin ei toteudu, niin voisiko asialle tehdä jotain? Omalla kohdallani – työelämää miettien – häilyvästi täyttyy kaikki pallot, varskin jos ajatusketjun vie tarpeeksi pitkälle. Parvekepuutarhaprojektissa täytyy kirkkaasti keltainen ja punainen pallo (uskon oikeasti, että parvekepuutarhat automaatiolaitteineen tulee lisääntymään tulevaisuudessa). Virhreään palloon pyrin intohimoisesti opiskelemalla lisää ja alin pallo ei valitettavasti täyty, vaan päinvastoin: rahaa palaa… 😀