Väliyhteenvedon aika

Projektin ensimmäinen testailuvaihe on nyt takana, joten on hyvä aika tarkastella tähänastisia tuloksia. Listaan tavoitteet ja tulokset seuraavasti;

  1. Raspberry Pi-pohjainen toteutus

Olen ollut erittäin tyytyväinen Raspiin. Raspi on ollut erittäin vakaa, vaikka minullahan siinä on pyörinyt vain kasteluohjelman Python-koodi käyttöjärjestelmän lisäksi. Yhtäjaksoinen päälläoloaika on ollut lähes 3 kuukautta ja kaikki on toiminut moitteettomasti. Luonnollisesti olen vasta pintapuolisen raapaisun tehnyt Raspiin, enkä käytä sen resursseja kuin minimaalisesti. Näiden kokemusten perusteella voin kuitenkin suositella Raspia myös pieniin projekteihin tai vaikka kevyeksi yleistietokoneeksi.

2. Kastelujärjestelmän suunnittelu

Suunnitteluvaiheen voisi jäsentää seuraavasti:

  • Joulukuu: Esisuunnitteluvaihe ja pääkomponenttien valinnat, luonnospiirustukset, kastelujärjestelmän mitoitus tarpeeseen, kesän 2020 alustava parvekekasvi-suunnitelma
  • Tammikuuu: Koekasvien valinnat, pumppujen ja kosteusantureiden mitoitus.
  • Helmi – Maaliskuu: Tarkempi suunnittelu sisältäen langattomat vaihtoehdot, vesisäiliöt, kotelot, kasteluteline ja virransyöttö. Viljeltävien kasvien valinnat parvekkeelle.

Suunnitteluvaihe on siis pääosin ohi ainakin pääkomponenttien osalta. Parvekkeelle toteutettava järjestelmä sen sijaan tarvitsee vielä käytännönläheistä tuumausta ainakin letkujen ja antureiden piuhojen sijoittamiseen. Suunnitteluun saisi kulutettua vaikka loputtomasti aikaa, mutta mielestäni suunnittelu on onnistunut tähän mennessä hyvin.

Suunntelma vs. toteutus -tilanne:

Talvi: (esitestailut sisätiloissa)

  1. Kahden huonekasvin kastelu koneellisesti aikataulutettuna. Automaattinen historiatallennus kastelusta ja kosteudesta => VALMIS
  2. Lisätilaus: Lisää pumppuja, raja-antureita, virtausmittareita, letkuliitoksia jne. => VALMIS. Kaikki tarvikkeet ovat nyt kasassa
  3. Graafisen käyttöliittymän tekeminen (GUI) kastelun ohjaukseen ja tarkkailuun => VALMIS (tosin pikku viilausta riittää)
  4. Lisää antureita järjestelmään (kosteus, valo) ja testailuja => VALMIS
  5. Googlen pilvipalvelun datatallennuksen testailu => VALMIS
  6. IoT data-analyysin testailu Matlabilla/Thinkspeed => Ei aloitettu
  7. Android-GUI:n tekeminen kännykällä ohjaukseen => Ei aloitettu, eikä ehkä tulekaan. Käytän VNC/Teamwiever yhteyttä etäohjaukseen
  8. Chilien esikasvatus ja ehkä seuranta => VALMIS

Kevät: (varsinaisen parvekepuutarhan rakentaminen)

  1. Suunnitelma kasvien sijoittelusta => VALMIS
  2. Kasvien esikasvatus sirkkalehdille (manuaalinen kastelu todennäköisesti) => Meneillään
  3. Järjestelmän asennukset parvekkeelle => Seuraavaksi

3. Testi-kastelujärjestelmän toteutus sisätiloihin parilla kasvilla

Testailu on ollut projektin mielenkiintoisin vaihe tähän mennessä. On ollut hauska seurata, kuinka kasvit reagoivat kuivuuteen tai ylikasteluun. Kodinonni lähes kuoli, kun tuijotin liikaa vain kosteusanturin lukemia ja kastelin kodinonnea aluksi muka ”vain tarpeeseen”. Totuus on että menestyäkseen kodinonni tarvitsee jatkuvasti sopivasti märän mullan, joten kosteusanturin lukema on pysyttävä vakiona. 

Nukkumatti sen sijaan tykkää, jos välillä kastuu kauttaaltaan ja välillä kuivuu kunnolla. Nukkumatin kanssa ongelmana on kasteluveden epätasainen valuminen multaan. Järjestelmähän laskee veden ainoastaan yhteen pisteeseen (keskelle kukkaa), jolloin saattaa ruukun reuna jäädä rutikuivaksi ja varret uhkaavat kaatua. Olen yrittänyt erilaisia kikkakolmosia, kuten reikäinen letku tasaisesti ruukun pinnalle tai “rei’itetty pussi”, mutta kumpikaan ei täysin ratkaissut ongelmaa.

Järjestelmä toteutus on myös vaatinut jatkuvaa opiskelua ja tutustumista uusiin asioihin. Näitä on mm. blogin perustaminen ja ylläpitäminen, sensorien ohjelmoiminen (kosteus,valo,lämpö,mullan kosteus), virransyöttö ja ohjelmointi (pumput, releet), BLE-teknologia, langattomat anturit ja niiden ohjelmointi. Linuxin käytössä olen myös tutustunut  useisiin uusiin apuohjelmiin, joista en ollut ikinä kuullutkaan.

Tästä on siis hyvä jatkaa seuraaviin vaiheisiin, jotka ovat:

  1. Testi-kastelujärjestelmän purkaminen
  2. Räkin kokoaminen ja kalusteiden asennukset
  3. Toisen AD-muuntimen asennus ja ohjelmointi
  4. Pumpputestit 12-v pumpuilla
  5. Vesisäiliöiden ja kastelukaukalon raja-antureiden ohjelmointi
  6. Räkin siirtäminen parvekkeelle
  7. Viljelykasvien ja kukkien istutukset ja sijoitukset parvekkeelle
  8. Letkujen, antureiden asennukset ja ohjelmointi
  9. Langattoman osan toteuttaminen ESP32:lla
  10. Lisätilpehöörien mahdolliset asennukset (kamerat, tuuletin, näyttö)
  11. Testailua, testailua, testailua ja testailua…..

Kevät ja kesä on jo kohta ovella, joten listaan vielä mahdolliset riskit, jotka saattaa johtaa projektin epäonnistumiseen tai viivästymiseen:

  1. Koronaan liittyvät sairastelut lähipiirissä
  2. Komponenttien rikkoontuminen
  3. Esikasvatuksen epäonnistuminen täydellisesti
  4. Langattomien ratkaisujen virrankulutus – ja siten ESP32:n käytön järkevyys akulla.
  5. Pumppujen odottamaton heikko teho tai virtalähteiden heikkous

Blogin kävijämäärä on hiipunut sitten alkuaikojen hulinasta. Mutta minä kyllä yritän päivittää tätä joka viikko, vaikka ei kävisi ketään. Kuten sanottu, tämä on samalla päiväkirja itselleni projektin tapahtumista. 🙂 

Tässä vielä viimeiset kuvat tarinan kovaonnisista päähenkilöistä – kodinonnesta ja nukkumatista. Ne selviytyivät 3 kuukauden konekasteluajasta hengissä ja jatkavat täs’t edes elämää ihmiskastelun varassa. Seuraavat kasvikuvat tulevat toivottavasti jo parvekkeelta.